Chloe

Chloe on keikkunut jo toistakymmentä vuotta suosituimmuuslistojen kärkisijoilla englanninkielisissä maissa sekä mm. Ranskassa asussa Chloé. Väestörekisterissämme tämännimisiä on alle 72 naista. Nimi on uusi tulokas: sen ensiesiintymä Suomessa on ajanjaksolta 1960—79. Vuoden 2000 jälkeen kaimoja on tullut 42 kappaletta. Kirjoitusasussa Chloé nimi on valittu alle 58 kertaa, Chloë alle 10 kertaa, Khloe alle 5 kertaa, Chlöe alle 5 kertaa ja Cloe alle 5 kertaa.

Chloe, alkuaan kreikan 'χλόη' (khlóē), merkitsee vihreää versoa. Sanaa käytettiin kreikkalaisessa mytologiassa Demeter-jumalattaren epiteettinä. Demeter oli sadonkorjuun, viljasadon ja hedelmällisen maan jumalatar; hän hallitsi myös avioliiton pyhyyttä, pyhää lakia sekä elämän ja kuoleman kiertoa. Etunimeä teki tunnetuksi Horatius oodeissaan Chloelle. Chloe mainitaan myös Uudessa Testamentissa Paavalin Ensimmäisessä korinttolaiskirjeessä. Kolmannella vuosisadalla kreikkalaisen Longoksen tarina Dafniista ja Chloesta muodisti nimen. Englanninkielisissä maissa nimi on ollut käytössä uskonpuhdistuksen ajoista alkaen. Paljon myöhemmin Chloesta, samoin kuin monesta muusta antiikin nimestä, tuli suosittu Pohjois-Amerikan mustien orjien keskuudessa. Harriet Beecher Stowen Tuomo-sedän tuvassa (Uncle Tom's Cabin, 1852) Chloe-täti on Tomin vaimo.

(REA UOTILA-LINDQVIST 28.11.2012)