Ero sivun ”Cassiopeia” versioiden välillä

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
<i>Cassiopeia</i> on latinan kielen mukainen kirjoitusasu kreikkalaisesta nimestä Κασσιοπεια (<i>Kassiopeia</i>), joka joskus kirjoitetaan muodossa Κασσιεπεια (<i>Kassiepeia</i>). Nimen alkuperästä on esitetty monia arvauksia.
<i>Cassiopeia</i> on latinan kielen mukainen kirjoitusasu kreikkalaisesta nimestä Κασσιοπεια (<i>Kassiopeia</i>), joka joskus kirjoitetaan muodossa Κασσιεπεια (<i>Kassiepeia</i>). Nimen alkuperästä on esitetty monia arvauksia.


Kreikkalaisessa mytologiassa <i>Kassiopeia</i> oli Etiopian kuningas Kefeuksen vaimo ja Andromedan äiti. Hän leuhki tyttärensä olevan nereidejäkin kauniimpi, mikä sai merenjumala Poseidonin, merenneitojen isän, suuttumaan. Tämä vaati Andromedan uhraamista merihirviölle; Perseus-sankari kuitenkin pelasti Andromedan. Kassiopeia muutettiin kuolemansa jälkeen tähtikuvioksi. W:n muotoinen tähtikuvio on pohjoisen taivaan helpoimmin tunnistettavia. Alun perin sen muoto on tulkittu valtaistuimeksi ja sillä istuvaksi kuningattareksi.
Kreikkalaisessa mytologiassa <i>Kassiopeia</i> oli Etiopian kuningas Kefeuksen vaimo ja Andromedan äiti. Hän leuhki tyttärensä olevan nereidejäkin kauniimpi, mikä sai merenjumala Poseidonin, merenneitojen isän, suuttumaan. Tämä vaati Andromedan uhraamista merihirviölle; Perseus-sankari kuitenkin pelasti Andromedan.


Hinduilla Kassiopeia-tähtikuvion nimi on <i>Kasyapi</i> (Andromeda on Antarmada ja Perseus on Parasica). Nimet liittyvät hindujen mytologiaan, joka on saattanut toimia esikuvana kreikkalaiselle. Prinssin puoliso Kasyapin nimi merkinnee Kasyapa-brahmiinille sukua olevaa.
W:n muotoinen Kassiopeian tähtikuvio on pohjoisen taivaan helpoimmin tunnistettavia. Alun perin sen muoto on tulkittu valtaistuimeksi ja sillä istuvaksi kuningattareksi. Intiassa tähtikuvion nimi on Kasyapi; Andromeda on Antarmada ja Perseus on Parasica. Nimet liittyvät intialaiseen mytologiaan, jonka uskotaan toimineen esikuvana kreikkalaiselle. Prinssin puoliso Kasyapin nimi merkinnee Kasyapa-brahmiinille sukua olevaa.


Nimi muistetaan myös TV-sarjasta <i>Taisteluplaneetta Galactica</i> (1978–1979). Siinä <i>Cassiopeiaa</i> esitti Laurette Spang-McCook.
Nimi muistetaan myös TV-sarjasta <i>Taisteluplaneetta Galactica</i> (1978–1979). Siinä <i>Cassiopeiaa</i> esitti Laurette Spang-McCook.


<i>Cassiopeia</i> on Suomessa 1-4 tytön nimi. <i>Kassiopeia, Kassiopeija, Kassiope</i>, <i>Kassiopi</i>, <i>Cassiopee</i> ja <i>Cassiopée</i> eivät ole meillä käytössä.
<i>Cassiopeia</i> on Suomessa 1-4 tytön nimi. <i>Kassiopeia, Kassiopeija, Kassiope</i>, <i>Kassiopi</i>, <i>Cassiopee</i> ja <i>Cassiopée</i> eivät ole meillä etunimikäytössä.





Nykyinen versio 8. helmikuuta 2013 kello 08.42

Cassiopeia on latinan kielen mukainen kirjoitusasu kreikkalaisesta nimestä Κασσιοπεια (Kassiopeia), joka joskus kirjoitetaan muodossa Κασσιεπεια (Kassiepeia). Nimen alkuperästä on esitetty monia arvauksia.

Kreikkalaisessa mytologiassa Kassiopeia oli Etiopian kuningas Kefeuksen vaimo ja Andromedan äiti. Hän leuhki tyttärensä olevan nereidejäkin kauniimpi, mikä sai merenjumala Poseidonin, merenneitojen isän, suuttumaan. Tämä vaati Andromedan uhraamista merihirviölle; Perseus-sankari kuitenkin pelasti Andromedan.

W:n muotoinen Kassiopeian tähtikuvio on pohjoisen taivaan helpoimmin tunnistettavia. Alun perin sen muoto on tulkittu valtaistuimeksi ja sillä istuvaksi kuningattareksi. Intiassa tähtikuvion nimi on Kasyapi; Andromeda on Antarmada ja Perseus on Parasica. Nimet liittyvät intialaiseen mytologiaan, jonka uskotaan toimineen esikuvana kreikkalaiselle. Prinssin puoliso Kasyapin nimi merkinnee Kasyapa-brahmiinille sukua olevaa.

Nimi muistetaan myös TV-sarjasta Taisteluplaneetta Galactica (1978–1979). Siinä Cassiopeiaa esitti Laurette Spang-McCook.

Cassiopeia on Suomessa 1-4 tytön nimi. Kassiopeia, Kassiopeija, Kassiope, Kassiopi, Cassiopee ja Cassiopée eivät ole meillä etunimikäytössä.


(REA UOTILA-LINDQVIST 7.2.2013)