Wenzel

Wenzel on meillä nimenä 17 miehellä, joista neljä 2000-luvulta. Väestörekisterin mukaan nimen ensiesiintyminen tapahtui vuonna 1911, mutta Wenzeleitä on epäilemättä ollut Suomessa jo aiemminkin. Nimestä on näet maininta sekä Missale Aboensessa 1488 että Agricolan rukouskirjassa 1544. Suomen almanakassa nimi oli 1705-1751.

Kirjoitusasulla Wentzel on 6 kantajaa; Wentsel-miehiä on yksi. Ventzel on samoin yhden miehen nimi, Venzel-nimisiä on 6.

Nimi on alkujaan sama kuin englantilaisen joululaulun Good King Wenceslas eli Wenzeslaus. Böömiläisten kuninkaiden ja Tšekin suojeluspyhimyksen nimi on eri asuissa (Wenceslas, Wenceslaus, Wenceslao, Ceslaw, Václav, Vjatšeslav) laajalti tunnettu keskisessä ja itäisessä Euroopassa. Läntisessä Euroopassa nimi esiintyy etenkin aatelis- ja ylimyssuvuissa (mm. Liechtensteinissa); myös englanninkielisissä maissa sitä tavataan sukunimenä (Wenzel, Wenzell, Wentzler). Historian kuuluisin Wenzeslaus on 900-luvulla vaikuttanut Böömin herttua, joka taisteli pakanuutta vastaan ja koki marttyyrikuoleman. Hänet julistettiin pyhimykseksi 1200-luvun jälkipuoliskolla, vaikka Böömissä muistopäivää tiedetään vietetyn jo ainakin vuodesta 985. Prahan Václavin aukio on nimetty hänen mukaansa; myös joululaulun hyvä kuningas viittaa häneen.

Suomeen etabloitunut muoto, keskiaikainen Wenzel, on muodostettu saksalaisella -el-diminutiivilla lyhenteestä Wenze. Alkujaan slaavilainen nimi on kuulunut Veceslav, jossa ensimmäinen vokaali on ollut nasaalinen. Nimi koostuu kahdesta elementistä: 'vece' "enemmän, suurempi" ja 'slav', "kunnia".

Meillä kuuluisin nimenkantaja on TV:stäkin tuttu antiikkimies Wenzel Magnus Fabian Hagelstam (s. 1941). Kuvataiteilija Viggo Wallensköldin (s. 1969) viralliset, Suomessa ainutlaatuiset etunimet kuuluvat Viggo-Wentzel Renato-Bogislaus Cathmor-Adlerwalt.

(REA LEHTONEN 17.8.2009)