Ero sivun ”Vienna” versioiden välillä

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(19 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
<i>Vienna</i> on maantieteellisistä etunimistämme tuoreimpia. Mm. <i>Odessan</i> (0/157), <i>Vilnan</i> (0/15), <i>Sienan</i> (0/7), <i>Rooman</i> (0/2) ja <i>Ateenan</i> (0/1) rinnalle se on ponkaissut 2000-luvulla: nimen 11 kantajasta 9 on alle 5-vuotiaita. Ensimmäinen <i>Vienna</i> toki nimettiin jo vuonna 1916.
<i>Vienna</i> on maantieteellisistä etunimistämme tuoreimpia. Mm. <i>Odessan</i> (0/157), <i>Vilnan</i> (0/15), <i>Valencian</i> (0/12), <i>Bernin</i> (9/0), <i>Sienan</i> (0/7), <i>Milanon</i> (5/0), <i>Bonnin</i> (2/1), <i>Rooman</i> (0/2), <i>Lyonin</i> (2/0), <i>Venezian</i> (0/2), <i>Dublinin</i> (1/0) ja <i>Ateenan</i> (0/1) rinnalle se on ponkaissut 2000-luvulla: nimen 11 kantajasta 9 on alle 5-vuotiaita. Ensimmäinen <i>Vienna</i> toki nimettiin jo vuonna 1916.


<i>Vienna</i> on Wienin kaupungin englanninkielinen asu. Sille on ehdotettu kahta eri merkitystä: joko nimet tulevat kelttiläisestä nimestä Vindobona, jonka alkuosa vindo- merkitsee valkoista, tai latinan Veduniasta, jolle on esitetty merkitystä "metsäpuro".
<i>Vienna</i> on Wienin kaupungin englanninkielinen asu. Roomalaiset perustivat kaupungin Tonavan rannalle noin vuonna 50 eaa; aiemmin aluetta olivat asuttaneet kelttiläiset. Nimelle on ehdotettu kahta eri merkitystä: joko se tulee kelttiläisestä nimestä Vindobona, jonka alkuosa vindo- merkitsee valkoista, tai latinan Veduniasta, jolle on esitetty merkitystä "metsäpuro".


Suomessa <i>Vienna</i> saattaa mieltyä myös toiseen maantieteelliseen paikkaan, nimittäin Vienan Karjalaan. Viena on historiallinen maakunta Itä-Karjalan pohjoisosassa Venäjällä. Se käsittää suunnilleen nykyisen Karjalan tasavallan pohjoisosan sekä Murmanskin alueen lounaisosan. Vienan kulttuuripiiriin kuuluu myös pieniä alueita Suomen puolelta Suomussalmelta ja Kuhmosta. Viena on tullut kuuluisaksi runonlaulajistaan ja runokylistään: sieltä kerättiin pääosa <i>Kalevalan</i> runoista. Nimi Viena liittyy Vienajoen nimeen. Se on eräissä 1500-luvun eurooppalaisissa kartoissa on Divinum flumen ("Jumalainen virta"), venäjäksi Dvina. Nimen alkuperä on todennäköisesti itämerensuomalaista juurta (ehkä sanasta vieno, hiljainen).
Suomessa <i>Vienna</i> saattaa mieltyä myös toiseen maantieteelliseen paikkaan, nimittäin Vienan Karjalaan. Viena on historiallinen maakunta Itä-Karjalan pohjoisosassa Venäjällä. Vienan kulttuuripiiriin kuuluu myös pieniä alueita Suomen puolelta, Suomussalmelta ja Kuhmosta. Viena on tullut kuuluisaksi runonlaulajistaan ja runokylistään: sieltä kerättiin pääosa <i>Kalevalan</i> runoista. Nimi Viena liittyy Vienajoen nimeen. Se on eräissä 1500-luvun eurooppalaisissa kartoissa on Divinum flumen ("jumalainen virta"), venäjäksi Dvina. Nimen alkuperä on todennäköisesti itämerensuomalaista juurta: se liittynee joko sanoihin 'vieno, hiljainen', tai joen suvantoa merkitsevään 'väinään'. Nimipäiväalmanakassa <i>Vienolla</i> ja <i>Vienalla</i> on yhteinen nimipäivä.


<i>Viena</i> on ollut suosittu nimi etenkin jatkosodan aikana syntyneillä tytöillä. Sitä on annettu myös pojille luvuin 2/580. Nimi on kokemassa renessanssin: 2000-luvulla on nimetty 106 <i>Viena</i>-tyttöä.
Heimohenkinen <i>Viena</i> on ollut suosittu nimi etenkin jatkosodan aikana syntyneillä tytöillä. Sitä on annettu myös pojille luvuin 2/580. Nimi on kokemassa renessanssin: 2000-luvulla on nimetty 106 <i>Viena</i>-tyttöä.


Jäätelökakku <i>Viennetta</i>, kaksoisveelliset <i>Wienna</i> ja <i>Wiena</i> tai nimen ranskalainen versio <i>Vienne</i> eivät ole toistaiseksi saaneet meillä kantajia.
Jäätelökakku <i>Viennetta</i>, kaksoisveelliset <i>Wienna</i> ja <i>Wiena</i> tai nimen ranskalainen versio <i>Vienne</i> eivät ole toistaiseksi saaneet meillä kantajia.



(REA LEHTONEN 11.6.2009)
(REA LEHTONEN 11.6.2009)


<hr>


Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 14.

Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 28 naista ja alle 15 miestä.

Helmikuun lopussa 2012 Väestörekisteri ilmoittaa nimenkantajien kokonaismääräksi alle 32 naista ja alle 10 miestä. Kokonaismäärästä 9 on nimetty vuosina 2010-12, kaikki naisia.

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2012 kello 19.43

Vienna on maantieteellisistä etunimistämme tuoreimpia. Mm. Odessan (0/157), Vilnan (0/15), Valencian (0/12), Bernin (9/0), Sienan (0/7), Milanon (5/0), Bonnin (2/1), Rooman (0/2), Lyonin (2/0), Venezian (0/2), Dublinin (1/0) ja Ateenan (0/1) rinnalle se on ponkaissut 2000-luvulla: nimen 11 kantajasta 9 on alle 5-vuotiaita. Ensimmäinen Vienna toki nimettiin jo vuonna 1916.

Vienna on Wienin kaupungin englanninkielinen asu. Roomalaiset perustivat kaupungin Tonavan rannalle noin vuonna 50 eaa; aiemmin aluetta olivat asuttaneet kelttiläiset. Nimelle on ehdotettu kahta eri merkitystä: joko se tulee kelttiläisestä nimestä Vindobona, jonka alkuosa vindo- merkitsee valkoista, tai latinan Veduniasta, jolle on esitetty merkitystä "metsäpuro".

Suomessa Vienna saattaa mieltyä myös toiseen maantieteelliseen paikkaan, nimittäin Vienan Karjalaan. Viena on historiallinen maakunta Itä-Karjalan pohjoisosassa Venäjällä. Vienan kulttuuripiiriin kuuluu myös pieniä alueita Suomen puolelta, Suomussalmelta ja Kuhmosta. Viena on tullut kuuluisaksi runonlaulajistaan ja runokylistään: sieltä kerättiin pääosa Kalevalan runoista. Nimi Viena liittyy Vienajoen nimeen. Se on eräissä 1500-luvun eurooppalaisissa kartoissa on Divinum flumen ("jumalainen virta"), venäjäksi Dvina. Nimen alkuperä on todennäköisesti itämerensuomalaista juurta: se liittynee joko sanoihin 'vieno, hiljainen', tai joen suvantoa merkitsevään 'väinään'. Nimipäiväalmanakassa Vienolla ja Vienalla on yhteinen nimipäivä.

Heimohenkinen Viena on ollut suosittu nimi etenkin jatkosodan aikana syntyneillä tytöillä. Sitä on annettu myös pojille luvuin 2/580. Nimi on kokemassa renessanssin: 2000-luvulla on nimetty 106 Viena-tyttöä.

Jäätelökakku Viennetta, kaksoisveelliset Wienna ja Wiena tai nimen ranskalainen versio Vienne eivät ole toistaiseksi saaneet meillä kantajia.


(REA LEHTONEN 11.6.2009)




Joulukuun alussa 2009 nimenkantajia oli 14.

Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 28 naista ja alle 15 miestä.

Helmikuun lopussa 2012 Väestörekisteri ilmoittaa nimenkantajien kokonaismääräksi alle 32 naista ja alle 10 miestä. Kokonaismäärästä 9 on nimetty vuosina 2010-12, kaikki naisia.