Ero sivun ”Väinä” versioiden välillä

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sanue väineä-väinäkkä-väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi <i>Väinämöinen</i> lienee kuitenkin alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: suojaisan vesistöalueen asukasta. Nimen pohjalla uskotaan olevan yleiskielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa".
Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sanue väineä-väinäkkä-väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi <i>Väinämöinen</i> lienee kuitenkin alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: suojaisan vesistöalueen asukasta. Nimen pohjalla uskotaan olevan yleiskielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa".


Väinä esiintyy vanhastaan sukunimissä Väinä ja Väinälä; mahdollisesti myös Väänänen on samaa kantaa.
Sana esiintyy vanhastaan sukunimissä Väinä ja Väinälä; mahdollisesti myös Väänänen on samaa kantaa.


<i>Väinö</i> 48435/9, <i>Wäinö</i> 201/0, <i>Väinämö</i> 1537/0, <i>Wäinämö</i> 13/0, <i>Väinämöinen</i> 44/0
<i>Väinö</i> 48435/9, <i>Wäinö</i> 201/0, <i>Väinämö</i> 1537/0, <i>Wäinämö</i> 13/0, <i>Väinämöinen</i> 44/0


Vemmelsäären (ja K-kaupan) <i>Väiski</i> on virallisena etunimenä 12 miehellä.
Vemmelsäären (ja K-kaupan) <i>Väiski</i> on virallisena etunimenä 12 miehellä.



(REA LEHTONEN 11.6.2009)
(REA LEHTONEN 11.6.2009)

Nykyinen versio 8. maaliskuuta 2011 kello 11.47

Kansallisromanttisten Väinön, Väinämön ja Väinämöisen rinnalla nimistöstämme löytyy nykyisin etunimenä harvinaisempi Väinä. Nimellä on kantajia kolme miestä ja yksi nainen, joista yksi vuodelta 2004. Muut on nimetty ennen vuotta 1899. Yhden miehen nimi on Wäinä.

Suomen murteissa väinä-sanaa ei tunneta, sen sijaan kyllä sanue väineä-väinäkkä-väinämöinen. Kaikki kolme sanaa tarkoittavat "hidasta", "laiskaa". Henkilönnimi Väinämöinen lienee kuitenkin alun perin tarkoittanut samaa kuin sen oletettu rinnakkaismuoto *Vienamoinen: suojaisan vesistöalueen asukasta. Nimen pohjalla uskotaan olevan yleiskielen sanan 'väinä'. Väinä tarkoittaa suvantoa eli leveää ja syvää kohtaa joessa, myös suojaista vesistöaluetta ja hiljalleen virtaavaa vettä. Niinpä Kalevalassa Väinämöisen lisämääreenä käytetään joskus "suvantolaista". Myös Väinäjoki Latviassa on saanut suomalaisen (ja venäläisen) nimensä väinästään. Virossa sanat 'väin' ja 'vein' tarkoittavat "salmea, erityisesti merensalmea'". Liivin kielessä esiintyvät sanat 'veena' ja 'veen', jotka tarkoittavat "leveää joensuuta" ja "satamaa".

Sana esiintyy vanhastaan sukunimissä Väinä ja Väinälä; mahdollisesti myös Väänänen on samaa kantaa.

Väinö 48435/9, Wäinö 201/0, Väinämö 1537/0, Wäinämö 13/0, Väinämöinen 44/0

Vemmelsäären (ja K-kaupan) Väiski on virallisena etunimenä 12 miehellä.


(REA LEHTONEN 11.6.2009)