Ero sivun ”Mio” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Viime vuosina hurjasti suosiotaan kasvattaneen satunimi ''Mi(i)on'' esikuva on Astrid Lindgrenin fantasiaseikkailussa ''Mio, poikani Mio'' (1955; ruotsalainen alkuteos ''Mio, min Mio'' vuodelta 1954). Kirjassa orvosta Juhani Ville Hämäläisestä tulee jännittävien ja surullistenkin tapahtumien kautta Kaukaisuuden maan prinssi Mio. Suomen ensimmäinen <i>Mio</i>-poika lienee todennäköisesti saanut nimensä kirjan innoittamana vuonna 1956. |
Viime vuosina hurjasti suosiotaan kasvattaneen satunimi ''Mi(i)on'' esikuva on Astrid Lindgrenin fantasiaseikkailussa ''Mio, poikani Mio'' (1955; ruotsalainen alkuteos ''Mio, min Mio'' vuodelta 1954). Kirjassa orvosta Juhani Ville Hämäläisestä tulee jännittävien ja surullistenkin tapahtumien kautta Kaukaisuuden maan prinssi Mio. Suomen ensimmäinen <i>Mio</i>-poika lienee todennäköisesti saanut nimensä kirjan innoittamana vuonna 1956. |
||
Perheuutisiin ja vauvapalstoille on, ehkä '' |
Perheuutisiin ja vauvapalstoille on, ehkä ''Mi(i)on'' vanavedessä, palaillut myös 1970-luvun suosikki ''Mi(i)a''. Nimet kertovat nimenantajien rakkaudesta ja ylpeydestä pienokaista kohtaan: 'mio' ja 'mia' ovat suoraan käännettyinä italian omistusmuoto "minun". Samantyyppinen pari on niinikään trendikäs ''Me(e)a/Me(e)o'', latinan vastaava omistusmuoto. Maskuliiniset ''Meo'' ja ''Meeo'' ovat olleet käytössä yksinomaan 2000-luvulla. |
||
Versio 15. marraskuuta 2008 kello 21.43
Viime vuosina hurjasti suosiotaan kasvattaneen satunimi Mi(i)on esikuva on Astrid Lindgrenin fantasiaseikkailussa Mio, poikani Mio (1955; ruotsalainen alkuteos Mio, min Mio vuodelta 1954). Kirjassa orvosta Juhani Ville Hämäläisestä tulee jännittävien ja surullistenkin tapahtumien kautta Kaukaisuuden maan prinssi Mio. Suomen ensimmäinen Mio-poika lienee todennäköisesti saanut nimensä kirjan innoittamana vuonna 1956.
Perheuutisiin ja vauvapalstoille on, ehkä Mi(i)on vanavedessä, palaillut myös 1970-luvun suosikki Mi(i)a. Nimet kertovat nimenantajien rakkaudesta ja ylpeydestä pienokaista kohtaan: 'mio' ja 'mia' ovat suoraan käännettyinä italian omistusmuoto "minun". Samantyyppinen pari on niinikään trendikäs Me(e)a/Me(e)o, latinan vastaava omistusmuoto. Maskuliiniset Meo ja Meeo ovat olleet käytössä yksinomaan 2000-luvulla.
Mio 220/10 (joista 2000-luvulta 171/1); Miio 66/0; Mia 2/7861; Miia 0/9458
Mea 0/483; Meea 0/170; Meo 5/0; Meeo 1/0
(REA LEHTONEN 15.11.2008)