Maud

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Kuningatarnimi Maud on meillä suhteellisen yleinen: sillä on 1800-luvun lopulta lähtien ollut alle 246 naispuolista kantajaa (ja yksi miespuolinen). Eniten nimeä on annettu vuosina 1940—59, yhteensä 82 kertaa. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikana Maud-nimen on saanut 9 tyttöä. Maude on alle 20:n nimi. Maud ja Maude lausutaan Suomessakin lähes aina [mo:d].

Britanniassa Maud on vanha kansanomainen lyhentymä Magdalenasta. Kehityskulku lienee ollut seuraavanlainen: Magdalene -> Maudelen -> Maudlin -> Maud. Englannin yleiskielen sanassa 'maudlin' etunimi on saanut pejoratiivisen merkityksen "ylitunteellinen, pateettinen, falski". Taustalla on Raamatun Maria Magdalena, jonka kerrottiin katuneen syntejään vuolaasti itkien.

Keskienglannissa nimi kirjoitettiin Maudelen; lyhentymä Maud on ollut yleinen jo keskiajalla, mutta sen suosio hiipui 1300-luvun lopulle tultaessa. Uudelleen Maudin herätti henkiin lordi Tennysonin runo 'Maud' (1855): siitä tuli 1800-luvun lopun muotinimi. Skandinaviaan se levisi etenkin Walesin prinsessa Maudin (myöh. Norjan kuningatar Maud, 1869—1938) ansiosta. Kuningatar Maudin mukaan on nimetty Etelämantereen Kuningatar Maudin maa ja Kuningatar Maudin vuoret; Kanadassa on Kuningatar Maudin lahti. Norjan prinsessa Märtha Louise, kuningatar Maudin lapsenlapsenlapsi, antoi esikoiselleen nimen Maud Angelica (s. 2003).

Maud on tuttu myös Vihervaaran Anna -sarjan luojasta, kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomerystä (1874—1942). Irlannin vapaustaistelijattarena muistetaan tulisieluinen Maud Gonne (1866—1953).


(REA UOTILA-LINDQVIST 3.1.2011)