Ero sivun ”Kosmo” versioiden välillä

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
<i>Kosmo</i>-nimeä on meillä annettu 40 kertaa. Oireellista on, että näistä 33 tapausta on 2000-luvulta. Ensimmäisen kerran <i>Kosmo</i> esiintyy Väestörekisterissä vuonna 1983. Kirjoitusmuodolla <i>Cosmo</i> on silläkin 34 kantajaa.
<i>Kosmo</i>-nimeä on meillä annettu 40 kertaa. Oireellista on, että näistä 33 tapausta on 2000-luvulta. Ensimmäisen kerran <i>Kosmo</i> esiintyy Väestörekisterissä vuonna 1983. Kirjoitusmuodolla <i>Cosmo</i> on silläkin 34 kantajaa.


Aiemmin nimi on meilläkin kuulunut yleisemmin <i>Kosma</i> (21/0) tai <i>Kosmas</i> (3/0). Molemmat ovat edelleen ortodoksisen kalenterimme nimiä; muistopäiviä on kolme (1. heinäkuuta, 12. lokakuuta ja 1. marraskuuta) riippuen siitä, ketä tämännimistä marttyyriä halutaan muistaa. Suomalaisen kalenterin <i>Kuisma</i> (340/1) pohjautuu venäjän muotoon <i>Kozma</i>. <i>Kosmo</i> tulee italiasta: sikäläiset variantit ovat <i>Cosimo</i> ja <i>Cosmo</i>.
Aiemmin nimi on meilläkin kuulunut yleisemmin <i>Kosma</i> (21/0) tai <i>Kosmas</i> (3/0). Molemmat ovat edelleen ortodoksisen kalenterimme nimiä; muistopäiviä on kolme (1. heinäkuuta, 12. lokakuuta ja 1. marraskuuta) riippuen siitä, ketä tämännimistä marttyyriä halutaan muistaa. Suomalaisen kalenterin <i>Kuisma</i> (340/1) pohjautuu venäjän muotoon <i>Kozma</i>. <i>Kosmo</i> tulee italiasta: sikäläiset variantit ovat <i>Cosimo</i> ja <i>Cosmo</i>. Tunnettuuden kasvattajana on eittämättä toiminut ruhtinas Cosimo III de Medici; keskiseen Eurooppaan muodon <i>Cosmo</i> tiedetään levinneen jo 1700-luvulla.


Nimi versioineen on levinnyt kristikunnassa etenkin kahden marttyyrilääkärin, Kosmaksen ja Damianoksen, legendan välityksellä. Syyriassa 300-luvulla eläneet kristityt lääkärit ovat nykyään katolisessa maailmassa lääkärien ja apteekkarien suojeluspyhimyksiä.
Nimi versioineen on levinnyt kristikunnassa etenkin kahden marttyyrilääkärin, Kosmaksen ja Damianoksen, legendan välityksellä. Syyriassa 300-luvulla eläneet kristityt lääkärit ovat nykyään katolisessa maailmassa lääkärien ja apteekkarien suojeluspyhimyksiä.

Versio 30. huhtikuuta 2010 kello 12.59

Viime aikoina yleistynyt pojannimi Kosmo voi assosioitua niin kosmopoliittiseen maailmankatsomukseen kuin itse maailmankaikkeuteenkin. Sopivan etunimimäisesti supisuomalaisen Osmon kanssa rimmaava nimi on alkuaan kreikkaa. 'Kósmos' merkitsee kaunistusta, koristetta sekä maailmankaikkeutta ja maailmanpiiriä. Samasta kannasta on lähtöisin moni meillä sivistyssanaksi koettu. Kosmopoliitti on oikeastaan maailmankansalainen, kosmonautti avaruuspurjehtija. Suurvallat ovat perinteisesti halunneet erottautua termistöllään: Neuvostoliiton astronautteja nimitetään kosmonauteiksi ja kiinalaiset avaruuslentäjät ovat taikonautteja.

Kosmo-nimeä on meillä annettu 40 kertaa. Oireellista on, että näistä 33 tapausta on 2000-luvulta. Ensimmäisen kerran Kosmo esiintyy Väestörekisterissä vuonna 1983. Kirjoitusmuodolla Cosmo on silläkin 34 kantajaa.

Aiemmin nimi on meilläkin kuulunut yleisemmin Kosma (21/0) tai Kosmas (3/0). Molemmat ovat edelleen ortodoksisen kalenterimme nimiä; muistopäiviä on kolme (1. heinäkuuta, 12. lokakuuta ja 1. marraskuuta) riippuen siitä, ketä tämännimistä marttyyriä halutaan muistaa. Suomalaisen kalenterin Kuisma (340/1) pohjautuu venäjän muotoon Kozma. Kosmo tulee italiasta: sikäläiset variantit ovat Cosimo ja Cosmo. Tunnettuuden kasvattajana on eittämättä toiminut ruhtinas Cosimo III de Medici; keskiseen Eurooppaan muodon Cosmo tiedetään levinneen jo 1700-luvulla.

Nimi versioineen on levinnyt kristikunnassa etenkin kahden marttyyrilääkärin, Kosmaksen ja Damianoksen, legendan välityksellä. Syyriassa 300-luvulla eläneet kristityt lääkärit ovat nykyään katolisessa maailmassa lääkärien ja apteekkarien suojeluspyhimyksiä.

Muistetaan myös Itä-Saksan laulajailmiö Nina Hagenin tytät (ja biisi) Cosma Shiva Galaxina.

Cosimo 10/0, Kosmos 7/0, Kusma 4/0, Cosma 3/0, Cosmas 2/0, Kuzma 2/0, Cosmos 1/0; Cosmina 0/1


(REA LEHTONEN 30.4.2010)