Isapella

Nimiwikistä
Versio hetkellä 31. joulukuuta 2007 kello 13.24 – tehnyt CatharinaL (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaisten merkitysnimien ja vanhojen nimien suosion nousun myötä erikoisuutta voi hakea myös suomalaistamisen kautta. Kuninkaallisena nimienä Isabella on ollut käytössä Euroopassa jo 1100-luvulla. Englannissa Isabella oli kärkikymmenikössä 1300-luvulta 1800-luvulle, mutta ei yllä nykynimien listassa näille sijoille. Yhdysvalloissa se oli v. 2005 seitsemänneksi yleisin nimi ja kymmenen kärjessä myös osissa Kanadaa ja Australiassa. Isabellan suosio on kääntynyt pieneen nousuun myös Suomessa etenkin viime vuosikymmenellä. Suositun lainanimen suomentaminen on vanha ilmiö, mutta uudenuutukaisessa Isapellassa on ehkä haettu muutakin mukavaa suomenmakuisuutta. Siinä on kivassa tasapainossa suomalaiseen ääntämykseen istuvuus vain yhtä kirjainta vaihtamalla ja myös muut positiiviset mielleyhtymät.

Nimistöstä löytyvät jo mm. Elisapet n7, Lispet n1, Sapina n4, Sapriina n1 ja Repekka n47. Isapellan pella-loppuisia "sisarnimiä" ei vielä löydy kentältä: Arapella 0, Annapella 0 tai Mirapella 0. Isapellasta tulee mieleen myös lyhyempi versio Pella (n7) ja sitä kautta mielleyhtymänä Pellava (m1 n6), joka on merkitykseltään hyvinkin perinteisen vaalea ja tytönnimeksi sopiva. Pellavan äänneasulle rinnakkaisia merkitysnimiä ei tosin heti löydy montakaan (Hallava 0, merkitykseltään tosin harmaampi ja hukkamaisempi, Hahtuva 0, Untuva n5). Pellan loppulyhenteisiä sisarnimiä voisivat olla Peetta n1 ja Petta n6, Silla n78 ja Silia n9; Priina 0.)

(KATJA BATTARBEE 9.10.2006)