Ero sivun ”Iri” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Iri-neito, impi neito... suomalaisessa mytologiassa ilmattaret eli ilman immet ovat taivaalla asuvia jumalaisia neitoja, veen emosia, jotka liittyvät maailman syntyyn. Kalevalaisissa kansanrunoissa <i>Iri</i> eli <i>Iro</i> on Väinämöisen, Ilmarisen ja Joukahaisen synnyttävä neito. |
Iri-neito, impi neito... suomalaisessa mytologiassa ilmattaret eli ilman immet ovat taivaalla asuvia jumalaisia neitoja, veen emosia, jotka liittyvät maailman syntyyn. Kalevalaisissa kansanrunoissa <i>Iri</i> eli <i>Iro</i> on Väinämöisen, Ilmarisen ja Joukahaisen synnyttävä neito. |
||
<i>Iri</i> on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä <i>Iriä</i> lienee käytetty <i>Irjan</i> ja <i>Irinan</i> lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Virossa. |
<i>Iri</i> on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä <i>Iriä</i> lienee käytetty <i>Irjan</i> ja <i>Irinan</i> lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Suomenlahden eteläpuolella Virossa. |
||
Harvinaisehko kalenterinimi <i>Iro</i> on saanut 9/47 kantajaa, joista kolme tyttöä 2000-luvulla. |
Harvinaisehko kalenterinimi <i>Iro</i> on saanut 9/47 kantajaa, joista kolme tyttöä 2000-luvulla. |
||
Versio 3. lokakuuta 2008 kello 16.04
Iri-neito, impi neito... suomalaisessa mytologiassa ilmattaret eli ilman immet ovat taivaalla asuvia jumalaisia neitoja, veen emosia, jotka liittyvät maailman syntyyn. Kalevalaisissa kansanrunoissa Iri eli Iro on Väinämöisen, Ilmarisen ja Joukahaisen synnyttävä neito.
Iri on Suomessa annettu tytönnimeksi 25 kertaa, joista kerran 2000-luvulla. Väestörekisterin ensimmäinen tieto nimestä on vuodelta 1895; lukumääräisesti yleisin se oli 1960-luvulla (5 tapausta). Epävirallisissa yhteyksissä Iriä lienee käytetty Irjan ja Irinan lempinimenä. Etunimenä se lienee yleisempi Suomenlahden eteläpuolella Virossa.
Harvinaisehko kalenterinimi Iro on saanut 9/47 kantajaa, joista kolme tyttöä 2000-luvulla.
Iri oli toimeliaita päähenkilöitä Rauha S. Virtasen nuorisoromaanissa Lintu pulpetissa (1972).
(REA LEHTONEN 3.10.2008)