Ero sivun ”Io” versioiden välillä

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui Argoksen kuninkaan <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa <i>Ioon</i> (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan <i>Heralta</i>. <i>Io</i> oli syntynyt <i>Inachuksen</i> suusta samaan tapaan kuin <i>Pallas Athene</i> Zeuksen otsasta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen <i>Io</i> merkitys on hämärän peitossa.
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui Argoksen kuninkaan <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa <i>Ioon</i> (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan <i>Heralta</i>. <i>Io</i> oli syntynyt <i>Inachuksen</i> suusta samaan tapaan kuin <i>Pallas Athene</i> Zeuksen otsasta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen <i>Io</i> merkitys on hämärän peitossa.


Yksi Jupiterin kuista on antiikin tarun mukaan nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun.
Yksi Jupiterin kuista on nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun.


Mytologian toinen <i>Io</i> eli <i>Eo</i> (Ηώ/Εώ, nykykreikassa Αυγή) oli auringonnousun jumalatar, latinaksi <i>Aurora</i>. Hänen tehtävänsä oli avata taivaan portit auringonjumala <i>Helioksen</i> vaunuille.
Mytologian toinen <i>Io</i> eli <i>Eo</i> (Ηώ/Εώ, nykykreikassa Αυγή) oli auringonnousun jumalatar, latinaksi <i>Aurora</i>. Hänen tehtävänsä oli avata taivaan portit auringonjumala <i>Helioksen</i> vaunuille.

Versio 27. heinäkuuta 2012 kello 10.56

Kaunis Io on meillä alle 20 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940—59; loput viime vuosikymmeniltä.

Io tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala Zeus rakastui Argoksen kuninkaan Inachuksen tyttäreen, prinsessa Ioon (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan Heralta. Io oli syntynyt Inachuksen suusta samaan tapaan kuin Pallas Athene Zeuksen otsasta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen Io merkitys on hämärän peitossa.

Yksi Jupiterin kuista on nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään Inachis io, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera Io jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun.

Mytologian toinen Io eli Eo (Ηώ/Εώ, nykykreikassa Αυγή) oli auringonnousun jumalatar, latinaksi Aurora. Hänen tehtävänsä oli avata taivaan portit auringonjumala Helioksen vaunuille.

Samoin kirjoitetaan myös italian kielen pronomini 'io', "minä". Io on nimeltään myös eräs ohjelmointikieli.

Myös muualla maailmassa Io on hyvin harvinainen naisennimi.


(REA UOTILA-LINDQVIST 27.7.2012)