Ero sivun ”Io” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kaunis <i>Io</i> on meillä alle 20 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940—59; loput viime vuosikymmeniltä. |
Kaunis <i>Io</i> on meillä alle 20 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940—59; loput viime vuosikymmeniltä. |
||
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui virranjumala <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa Ioon (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan Heralta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen <i>Io</i> merkitys on hämärän peitossa. |
<i>Io</i> tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala <i>Zeus</i> rakastui virranjumala <i>Inachuksen</i> tyttäreen, prinsessa <i>Ioon</i> (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan <i>Heralta</i>. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen <i>Io</i> merkitys on hämärän peitossa. |
||
Yksi Jupiterin kuista on antiikin tarun mukaan nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun. |
Yksi Jupiterin kuista on antiikin tarun mukaan nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään <i>Inachis io</i>, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera <i>Io</i> jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun. |
||
Versio 27. heinäkuuta 2012 kello 10.47
Kaunis Io on meillä alle 20 henkilön nimi. Ensiesiintymä on ajanjaksolta 1940—59; loput viime vuosikymmeniltä.
Io tulee suoraan kreikkalaisesta mytologiasta. Ylijumala Zeus rakastui virranjumala Inachuksen tyttäreen, prinsessa Ioon (Ιώ), ja muutti hänet hiehoksi piiloon vaimoltaan Heralta. Legenda on hyvin tunnettu, mutta nimen Io merkitys on hämärän peitossa.
Yksi Jupiterin kuista on antiikin tarun mukaan nimeltään Io: se on aurinkokunnan geologisesti aktiivisin kappale. Avaruudessa on myös asteroidi 85 Io. Neitoperhonen on tieteelliseltä nimeltään Inachis io, "Inachuksen Io". Jean-Philippe Rameaun ooppera Io jäi keskeneräiseksi; se pohjasi myös antiikin Io-taruun.
Mytologian toinen Io eli Eo (Ηώ/Εώ, nykykreikassa Αυγή) oli auringonnousun jumalatar, latinaksi Aurora. Hänen tehtävänsä oli avata taivaan portit auringonjumala Helioksen vaunuille.
Samoin kirjoitetaan myös italian kielen pronomini 'io', "minä". Io on nimeltään myös eräs ohjelmointikieli.
Myös muualla maailmassa Io on hyvin harvinainen naisennimi.
(REA UOTILA-LINDQVIST 27.7.2012)