Glädje

Ruotsin sana 'glädje' merkitsee "iloa". Etunimeksi Glädje on meillä annettu alle 5 kertaa (1980-99). Ruotsissa Glädje on 16 miehen ja 13 naisen nimi.

Suora käännös Ilo on ollut etunimikäytössä jo vanhastaan. Yhteensä nimenkantajia on Väestörekisterissä 210 miestä ja alle 43 naista. Heistä valtaosa, 101 miestä ja alle 17 naista, on syntynyt ennen vuotta 1939. Ilon uusi tuleminen ajoittuu 2000-luvulle: viimeisten 12 vuoden aikana uusia kaimoja on saatu 73 poikaa ja 21 tyttöä.

Unkarista Suomeen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kotoutunut Ilona on unkarilainen Helenan muuntuma. Unkarilaisnimen valitsivat lapselleen mielellään heimohenkiset kansallisromantikot. Sittemmin Ilonasta on tullut osa perusnimistöämme; se liitetään ajatuksissa täysin luontevasti osaksi Ilo-nimiä. Ilona on meillä valittu etunimeksi jo 24 964 kertaa.

Huvi on valittu etunimeksi alle 70 miehelle ja alle 10 naiselle; Riemu oalle 25 miehelle ja alle 25 naiselle; ja Hupi alle 10 miehelle ja alle 10 naiselle. Kalenterinimi Auvo on ollut alle 1 927 miehen ja alle 75 naisen nimi.

'Iloa', 'riemua' ja 'glädjeä' vastaava englannin kielen sana on 'joy'. Joy on englanninkielisissä maissa yleinen naisennimi: meillä kaimoja on 196 naista ja alle 30 miestä. Italian vastaava sana Gioia on meillä alle 5 henkilön nimi, ranskan Joie alle 5 henkilön nimi; Joije (alle 10, alle 10) sen sijaan on melko yleisessä lempinimikäytössä etenkin suomenruotsalaisilla. Monen slaavilaisen kielen Radost, "ilo", on alle 5:n nimi, espanjan Alegria alle 10:n.

Latinan "iloa" merkitsevä Laetitia on vanha etunimi: meillä sillä on kantajia alle 40 naista (Letizia alle 21, Letitia alle 15, Laeticia alle 15, Latisha alle 10, Letisia alle 10, Laticia alle 5, Letisha alle 5, Laetizia alle 5).

(REA UOTILA-LINDQVIST 26.7.2012)