Venna
Moderninoloinen Venna on annettu Suomessa nimeksi 19 kertaa, joista kerran miehelle (vuonna 1937). Väestörekisterin ensimmäinen maininta Vennasta on vuodelta 1886. 2000-luvulla nimi on valittu 5 kertaa; edellinen suosionhuippu oli 1920-luvulla. Tutumpi se on suku- ja paikannimien perusosana esimerkiksi muodossa Vennamo.
Venna muistuttaa läheisesti Vennyä (2/229) sekä miehennimeksi vakiintuneita Venniä (314/73) ja Vennua (38/0). Vennin ja Vennun kantanimiksi on esitetty Verneriä ja Veiniä (<Sven), Vennyä on käytetty Venlan ja Vend(e)lan hellittelynimenä. Vennalla on silti omakin etymologiansa: karjalan murteissa venna l. venni merkitsee niinipuuta eli lehmusta. Nimi tunnetaan myös harvinaisena ainakin Ruotsissa ja Italiassa.
Muoto Wenna on valittu kerran, vuonna 2005.
(REA LEHTONEN 30.9.2008)
18.5.2009 oli Väestörekisterissämme 21 nais-Vennaa ja yksi mies.
Lokakuun lopussa 2010 Väestörekisteri ilmoitti nimenkantajien määräksi alle 41 naista ja alle 30 miestä.