Merete

Merete on suosittu tanskalainen muunnelma Margrethesta, siis Margareetasta. Alkumuoto, kreikan μαργαριτης (margarites), merkitsee helmeä; sanan otaksutaan kuitenkin lainautuneen kreikkaan sanskritista tai persiasta.

Antiokiassa neljännellä vuosisadalla elänyttä Pyhää Margareetaa pidetään raskaana olevien suojeluspyhimyksenä; perimätieto kertoo hänen mm. pelastautuneen lohikäärmeen kynsistä. Margareetan legenda oli erityisen suosittu keskiajalla; hän on sittemmin lainannut nimeään laajalti kristikuntaan, ja nimeä on kantanut koko joukko pyhimyksiä ja kuninkaallisia.

Meret(h)e-nimellä on sekä Tanskassa että Norjassa yli 7 000 kantajaa. Tanskan historiassa nimi tunnetaan tässä muodossa 1300-luvulta; Norjassa siitä on merkintöjä 1800-luvun puolestavälistä. Nykyajalla nimen suosionhuippu osuu 1970-luvun alkuvuosiin.

Suomen 132 Mereten lisäksi meillä tunnetaan 36 Merette-nimistä, 25 Meretaa ja 9 Merettaa. Muodossa Merethe nimi on 20:llä, Mereth on uniikkikäytössä. Samaa juurta ovat myös tutummat skandinaaviset Märta (0/1277) ja Märtha (0/457). Suomessa Merete tuli suuren yleisön tietoisuuteen 1940-luvulla, joskin suosituimmillaan se on ollut vasta 1990-luvulla, jolloin nimettiin 26 kaimaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana Mereten on saanut nimekseen 15 tyttöä. Yleisin nimi on maamme ruotsinkielisellä väestöllä. Suosion kasvu 1970-luvulta lähtien voi liittyä paitsi muiden pohjoismaiden malliin, myös suomenruotsalaiseen kirjailija Merete Mazzarellaan (s. 1945), jonka etunimi johtuu tanskalaisista sukujuurista.

Mereten lyhentymä Mette sai nimipäivän vuoden 2010 kalenteriin: maamme 993 Metteä juhlii 14. maaliskuuta. Tanskalaisen lyhentymämuodon äkillistä suosiota selittävät tämännimiset julkisuuden henkilöt, mm. Norjan prinsessa Mette-Marit (0/3) sekä TV-meteorologi Mette Mannonen. Tanskassa nimestä tunnetaan myös mm. meillä harvinaisemmat variantit Meta (0/45), Metha (2/2), Metta (0/43) ja Metti (0/37).

(REA LEHTONEN 21.3.2010)