Pirta

Nimiwikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pirta on valittu etunimeksi alle 87 kertaa. Nimen ensiesiintyminen on ajanjaksolta 1920–39, mutta se yleistyi vasta 1980-luvulle tultaessa. Valtaosa Pirta-tytöistä (36) on saanut nimensä 1980- ja 1990-luvuilla. 2000-lukulaisia kaimoja on alle 20. Pidempi Pirtta on valittu etunimeksi alle 15 kertaa.

Reipas nimi sopii hyvin Pirkko-/Birgitta-nimien seuraan: kalenterista löytyvät takavuosina suositut Pirkko, Pirjo, Piritta ja Pirita sekä Birgitta, Brita, Britta, Britt, Birgit ja Berit; kalenterin ulkopuolelta mm. Briitta (792), Priita (alle 478), Piret (alle 282 kantajaa), Pirjetta (alle 250), Briita (alle 207), Brigitte (alle 194), Pirkitta (alle 150), Pirketta (alle 124), Brigitta (alle 113), Priitta (alle 99), Birgitte (alle 98), Berith (alle 84), Pirja (alle 66), Biritta (alle 45), Piretta (alle 34), Pirke (alle 41), Bridget (alle 29), Berita (alle 26), Brigid (alle 25), Pirit (alle 25), Birgith (alle 20), Brigida (alle 15) ja Perita (alle 15). Saamelaisen nimipäiväkalenterin Bikkálla on alle 5 kantajaa, Birggetillä ei yhtään. Kaikki nimet pohjautuvat ruotsin Birgittaan, joka puolestaan juontuu kelttiläisestä pyhimysnimestä Brigit, "korkea, korotettu". Nimipäivä on 7. lokakuuta, ruotsalaisen pyhimyksen, profeetan ja birgittalaissääntökunnan perustajan Pyhän Birgitan (1303—1373) muistopäivänä. Myös Tallinnassa sijaitseva merenranta-alue Pirita on saanut nimensä Neitsyt Marian birgittalaisluostarin mukaan.

Pirta on joissain tapauksissa voitu saada pudottamalla Piritan jälkimmäinen i pois; joskus taas nimi saattaa assosioitua adjektiiviin 'pirteä'. Suomen itämurteissa 'pirta' kuitenkin merkitsee kangaspuiden kaidetta. Eino Leinon "Elegiassa" langat jo harmaat lyö elon kultainen pirta. Pirtanauha puolestaan on erillisellä pirralla l. tiuhdalla kudottu villainen koristenauha, jollaisia valmistettiin jo keskiajalla, mutta etenkin 1800-luvulla. Pirtanauha kuuluu moneen suomalaiseen kansallispukuun. Sanonta "sopia jonkun pirtaan" tarkoittaa asian sopivan jonkun suunnitelmiin tai ajatusmaailmaan: asia on siis sopiva tai järkevä.


(REA UOTILA-LINDQVIST 19.12.2012)