Eirik

Kohteesta Nimiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eirik on norjalainen nimi, jonka taustalla on muinaisgermaaninen "voimakasta" tai "päällikköä" merkitsevä sana. Muinaisnorjassa nimi esiintyi muodossa Eiríkr, ja sen käsitettiin muodostuneen elementeistä 'aina' ("yksi") tai 'aiwa' ("ikuinen") ja 'rikiaR' ("rikas, voimakas johtaja"). Uudempi, vanharuotsalainen ja -tanskalainen versio nimestä on Erik, joka nykyään tunnetaan myös mm. kirjoitusasuissa Eric ja Erich. Norjan historiassa on sekä Erik- että Eirik-nimisiä kuninkaita: jälkimmäisistä tunnetaan Eirik I, lisänimeltään Verikirves (885–954, Norjan kuningas vuosina 933–935) ja Eirik II Maununpoika (1268–1299, Norjan kuningas vuosina 1280–1299). Eerik Pommerilainen (n. 1382–1459) oli Norjan, Ruotsin ja Tanskan eli Kalmarin unionin yhteinen kuningas vuosina 1397–1439; Norjassa hänet tunnettiin nimellä Eirik III.

Eirik on erittäin yleinen nimi tämän päivän Norjassa; sikäläisiä nimenkantajia on noin 12 000. Uuden ajan suosionhuiput osuvat 1960- ja 1980-luvuille. Nimi oli jo 1300-luvulla Norjan neljänneksi yleisin ja 1600-luvun alun tilastoissa yhdeksänneksi yleisin. Islannissa yleinen nimi tunnetaan muodossa Eiríkur.

Eirikin ja Erikin nimipäivä on Norjassa 18. toukokuuta. Samalla päivällä Eirik on myös suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa (su. Erkki, Eero, Eerika, Eerik, Eerikki, Erkka; ru. Erika, Eirik, Erik, Jerker; saa. Eret, Erke). Päivä on kuningas Eerik Pyhän (n. 1155–1160), Ruotsin kansallispyhimyksen kuolinpäivä.

Suomen Väestörekisterissä Eirik esiintyy alle 174 miehen nimenä. Heistä ensimmäiset ovat ajalta ennen vuotta 1899. Eniten esiintymiä, 45, on ajanjaksolta 1940–59, mutta nimi on ollut melko tasaisesti edustettuna läpi vuosikymmenten. Vuoden 2000 jälkeen on nimetty 34 uutta Eirikiä. Eirikur on meillä alle 20 miehen nimi, Eiríkur alle 10:n.


(REA UOTILA-LINDQVIST 9.12.2012)